This study evaluates the long-run effects of Finnish active labour market programmes in youth labour markets. The effectiveness of programmes is measured by a number of outcomes, including employment, unemployment, programme participation, education, being out of the labour force and annual...

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, nostiko vuoden 2005 eläkejärjestelmän ns. superkarttumasääntö eläköitymisikää 63 ikävuoden jälkeen. Tarkastelun kohteena on vuoden 1947 syntymäkohortin siirtyminen vuosina 2007-2015 vanhuuseläkkeelle. Superkarttuma mahdollisti paremman...

We analyze the impact of the Finnish tax-benefit system on the financial incentives to take up a job and to work more. The analysis is conducted with the Finnish microsimulation model SISU in 2015-2021. We analyze the presence of unemployment traps in the population and characterize the...

We analyse how alternative reforms of the student financial aid would influence average study duration, government expenditures, and tax revenues. We also consider the reform that has been proposed by the current government (in 2016) which consists of lowering the monthly student grant and...

Sickness absence is a complex and costly problem that affects all parties in the workplace. The aim of our research has been to explore, develop, test and critically evaluate different approaches to gain a deeper understanding of the economic significance of sickness absence on the one hand, and...

We analyze the impact of the Finnish tax-benefit system on the financial incentives to take up a job and to work more. The analysis is conducted with the Finnish microsimulation model SISU in 2015–2021. We analyze the presence of unemployment traps in the population and characterize the...

Tämän raportin tarkoituksena on koota yhteen tuloksia tutkimuksistamme, joissa on tarkasteltu yhdistettyjen aineistojen avulla työolojen vaikutuksia muun muassa työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin, työntekijöiden vaihtuvuuteen, tuottavuuteen ja eläköitymiseen. Työoloja ja niiden...

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten ja miesten välisiä ammatillisia eroja Suomen yksityisellä sektorilla vuosina 1995–2004 käyttäen Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Tutkimustulokset osoittavat, että sukupuolten ammatilliset erot ovat Suomessa suuret. Segregaation aste on...

Naisten miehiä suurempi vastuu perhevelvoitteiden osalta mainitaan usein yhtenä tärkeänä tekijänä sukupuolten palkkaerojen taustalla. Tästä huolimatta taloustieteellistä tutkimusta, jossa oltaisiin perehdytty niihin mekanismeihin, joiden välityksellä perheasema mahdollisesti...

Perhevapaiden vaikutuksesta miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin tiedetään hyvin vähän. Tässä katsauksessa pureudutaan empiiriseen kirjallisuuteen koskien perhevapaiden vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen. Suomalaisen empiirisen tutkimustiedon puuttuessa, tässä...