In this report, we study the development of Finnish startup firms based on both survey and register data. The sample includes all firms that were founded in the first half of the year 2005, and those firms have been monitored for eight years. We find that entrepreneurs in growth-oriented...

In this study, we analyze the characteristics and development of Finnish startups based on firm-level data available in public databases. By startups we refer to young, small, and independent firms holding basic elements for growth. Some 4 000–5 000 of such firms are being established...

About half of all new business activity in Finland can be categorized as being entrepreneurial. The number of this kind of new businesses has not increased dramatically during the last ten years. However, the characteristics of these businesses have changed. Nowadays, new entrepreneurs have...

Tässä raportissa tutkitaan aloittavia ja erityisesti kasvuhakuisia yrittäjiä ja heidän yrityksiään laajaa tietokoneavusteista puhelinkyselyä hyödyntäen. Tulosten valossa näyttää siltä, että kasvuhakuinen uusyrittäjä on usein korkeahkon teknisen koulutuksen omaava mies, hänellä...

The aim of this report has been to produce an analysis of the state of the social enterprises in Finland. Based on a comprehensive survey, there are roughly 19 000 social enterprises in Finland that employ around 125 000 persons. These estimates produced in this report multiply the views on the...

Tutkimus käsittelee riskirahoituksen ja riskirahoittajien merkitystä biotekniikka-alan yritystoiminnalle. Se kiinnittää erityistä huomiota riskirahoittajien tuomaan lisäarvoon yrityksille varsinkin muussa kuin rahallisessa merkityksessä. Tutkimuksessa verrataan sekä riskirahoitusta...

Suomessa on viime vuosina mietitty keinoja innovaatiopohjaisen kasvuyrittäjyyden edistämiseen ja sen edellyttämän riskipääomamarkkinan toimivuuden kehittämiseen. Useissa tutkimuksissa, selvityksissä ja kannanotoissa on yhtenä ratkaisuna esitetty harkittavaksi verokannustimia...

Euroopan maat eroavat työmarkkinakäytäntöjensä suhteen. Muutokset ovat olleet huomattavia 1980-luvun alusta lähtien. Iso-Britanniassa työntekijöiden järjestäytymisaste on laskenut merkittävästi ja yrityksillä on itsenäinen asema palkanasetannassa. Saksassa liittotason...

Suomen arvonlisäys työtuntia kohden oli EU15, Yhdysvaltoja, Saksaa ja Ruotsia huonompi vuonna 1997. Tehdasteollisuudessa ja sen viidellä alatoimialalla sekä rakentamisessa ja tukkukaupassa Suomen työn tuottavuuden taso oli korkeampi kuin vertailumaissa. Vuonna 2004 Suomen työn tuottavuus...

Sähkömarkkinoiden osittainen avautuminen kilpailulle on merkinnyt alan toimintaympäristön perusteellista muutosta. Muutos Euroopassa alkoi 1990-luvun alussa kun Englanti ja Norja vapauttivat sähkön myynnin ja tuotannon kilpailulle. EU:n sisällä sähkömarkkinoiden uudistusta ohjaa...