Julkisen talouden rahoituspohjan kestävyys väestön vanhetessa on kiistaton ongelma Suomessa kuten useissa muissakin länsimaissa. Työikäisen väestön väheneminen, työvoiman ikääntyminen ja hyvin vanhojen ihmisten lukumäärän kasvu on vaikea yhdistelmä julkisen talouden kestävyyden...

Keeping public finances on a sustainable foundation while the population ages is clearly a problem in Finland, as in many other western countries. The shrinking of the working-age population, ageing of the labour force, and growth in the number of very old persons form a difficult combination...

Family effects on an individual's labor market success have been studied by economists and sociologists. The consensus is that background matters to educational and labor market performance, but it is not clear how and why. I look at indicators of family background and sibling structure,...

This literature review starts with a general discussion of young people and their various activities with special emphasis on youth unemployment and the outcome of alternative ways of measuring the prevalence of unemployment among young people. Thereafter the focus turns to measures targeted at...

In this report, we follow up the situation of individuals having re-entered the labour market with the help of a so-called job bank. The follow-up period extends over the next two years after their job-bank-mediated transition into the open labour market. We present two different sets of results...

In this report, we re-assess the role of so-called job banks as mediators into the open labour market but also as employers of unemployed job-seekers. The focus is primarily on the unemployed who became job bank clients during 2013. We follow up the labour market situation of these individuals...

This study evaluates the long-run effects of Finnish active labour market programmes in youth labour markets. The effectiveness of programmes is measured by a number of outcomes, including employment, unemployment, programme participation, education, being out of the labour force and annual...

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten ja miesten välisiä ammatillisia eroja Suomen yksityisellä sektorilla vuosina 1995–2004 käyttäen Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Tutkimustulokset osoittavat, että sukupuolten ammatilliset erot ovat Suomessa suuret. Segregaation aste on...

Naisten miehiä suurempi vastuu perhevelvoitteiden osalta mainitaan usein yhtenä tärkeänä tekijänä sukupuolten palkkaerojen taustalla. Tästä huolimatta taloustieteellistä tutkimusta, jossa oltaisiin perehdytty niihin mekanismeihin, joiden välityksellä perheasema mahdollisesti...

Perhevapaiden vaikutuksesta miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin tiedetään hyvin vähän. Tässä katsauksessa pureudutaan empiiriseen kirjallisuuteen koskien perhevapaiden vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen. Suomalaisen empiirisen tutkimustiedon puuttuessa, tässä...