Tulopolitiikka on keskeinen osa työmarkkinoiden sopimusjärjestelmää ja talouspolitiikkaa Suomessa. Tästä huolimatta siitä ei ole juuri tehty kvantitatiivisia kokonaistaloudellisia arvioita, minkä laatiminen on tässä tutkimuksessa otettu tavoitteeksi. Aluksi keskustellaan periaatteellisella tasolla mahdollisuudesta saada aikaan keskitetty tulopoliittinen sopimus (tupo) palkoista ja johdetaan sen ominaisuuksia verrattuna liittokohtaiseen sopimiseen. Sitten pohditaan suppeasti tupon ja yritysten palkanmuodostuksen tarpeiden välisiä yhteyksiä. Lopuksi tehdään kokonaistaloudellinen arvio tupon merkityksestä estimoimalla arvio tupon reaalisten palkkakustannusten nousua hillitsevästä vaikutuksesta ja syöttämällä tämä työmarkkinoiden tasapainoa kuvaavaan malliin. Tulosten mukaan keskitetty tuposopimus kohentaa työllisyyttä keskimäärin siten, että se alentaa työttömyysastetta keskipitkällä aikavälillä noin prosenttiyksikön verrattuna liittokohtaiseen sopimiseen. Käteen jäävän reaalipalkan suhteen tupo on neutraali. Työrauhaa tupo edistää niin, että se lisää vuositasolla kansantalouden työpanosta 0.2 prosenttia verrattuna liittokohtaiseen sopimiseen. – Tulopolitiikka ; palkanmuodostus ; kokonaistaloudelliset vaikutukset
