Household Survey data is used to study income differences between and within regions in Finland during 1966-1996. We have five major (NUTS2) regions and apply four income concepts: factor income, gross income, disposable income and final income, and consider how per capita incomes have evolved...

Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan arvioida sosiaa-lietuuksien kustannusten vaikutuksia tuottajahintoihin sekä valtakunnallisiin ja alueel-lisiin kuluttajahintoihin. Tuottajahintoja määrittävä panos-tuotoshintamalli ottaa huo-mioon sosiaalietuuksien rahoitukseen käytettävien...

Tutkimuksessa kehitetään mallia, jolla voidaan arvioida sosiaa-lietuuksien kustannusten vaikutuksia tuottaja- ja kuluttajahintoihin sekä erityyppisten ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaisten kotitalouksien hyvinvointiin. Tuottajahin-toja määrittävällä panos-tuotoshintamallilla voidaan...

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten ja miesten välisiä ammatillisia eroja Suomen yksityisellä sektorilla vuosina 1995–2004 käyttäen Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Tutkimustulokset osoittavat, että sukupuolten ammatilliset erot ovat Suomessa suuret. Segregaation aste on...

Naisten miehiä suurempi vastuu perhevelvoitteiden osalta mainitaan usein yhtenä tärkeänä tekijänä sukupuolten palkkaerojen taustalla. Tästä huolimatta taloustieteellistä tutkimusta, jossa oltaisiin perehdytty niihin mekanismeihin, joiden välityksellä perheasema mahdollisesti...

Perhevapaiden vaikutuksesta miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin tiedetään hyvin vähän. Tässä katsauksessa pureudutaan empiiriseen kirjallisuuteen koskien perhevapaiden vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen. Suomalaisen empiirisen tutkimustiedon puuttuessa, tässä...

Tutkimuksessa selvitetään nuorten naisten ja miesten urakehityseroja työuran ensimmäisten vuosien aikana. Kuvauksellisessa analyysissä vertaillaan naisten ja miesten ensimmäisen tehtävän vaativuustasoja sekä työmarkkinaliikkuvuutta. Ekonometrinen osuus koostuu ylennyksen ja...

Suomalaisyritysten toimitusjohtajista ja hallitusten puheenjohtajista alle kymmenesosa sekä hallituksen jäsenistä alle neljäsosa on naisia. Laajaan yritysaineistoon perustuvan empiirisen regressioanalyysin perusteella havaitaan, että naistoimitusjohtoinen yritys on keskimäärin noin...