Suomalaisyritysten toimitusjohtajista ja hallitusten puheenjohtajista alle kymmenesosa sekä hallituksen jäsenistä alle neljäsosa on naisia. Laajaan yritysaineistoon perustuvan empiirisen regressioanalyysin perusteella havaitaan, että naistoimitusjohtoinen yritys on keskimäärin noin...

Kansainvälisen verokilpailun kiristyessä yhä useammat maat tukevat yritysten T&K-toimintaa verokannustimin. Suorien T&K-tukien merkitys on vuorostaan vähenemässä. Tämä raportti tarkastelee innovaatiotoiminnan verokannustinjärjestelmiä OECD-maissa. Lisäksi näiden maiden osalta...

T&k:lle mahdollisesti suunnattavien verokannustimien vaikutusten arviointi etukäteen on vaikeaa, koska järjestelmän yksityiskohtia ei ole tiedossa ja eri toimijoiden reaktioihin liittyy epävarmuutta. Tässä raportissa sovellettu lähestymistapa perustuu yrityskyselyihin sekä tulosten...

The aim of this report has been to produce an analysis of the state of the social enterprises in Finland. Based on a comprehensive survey, there are roughly 19 000 social enterprises in Finland that employ around 125 000 persons. These estimates produced in this report multiply the views on the...

The study investigates empirically how ownership affects firms' domestic employment and its fluctuations. We look at six different ownership categories: first generation family businesses, second generation (or older) family businesses, state-owned companies, foreign-owned companies, publicly...

The study investigates empirically how ownership affects firms' domestic employment and its fluctuations. We look at six different ownership categories: first generation family businesses, second generation (or older) family businesses, state-owned companies, foreign-owned companies, publicly...

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten ja miesten välisiä ammatillisia eroja Suomen yksityisellä sektorilla vuosina 1995–2004 käyttäen Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Tutkimustulokset osoittavat, että sukupuolten ammatilliset erot ovat Suomessa suuret. Segregaation aste on...

Naisten miehiä suurempi vastuu perhevelvoitteiden osalta mainitaan usein yhtenä tärkeänä tekijänä sukupuolten palkkaerojen taustalla. Tästä huolimatta taloustieteellistä tutkimusta, jossa oltaisiin perehdytty niihin mekanismeihin, joiden välityksellä perheasema mahdollisesti...

Perhevapaiden vaikutuksesta miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin tiedetään hyvin vähän. Tässä katsauksessa pureudutaan empiiriseen kirjallisuuteen koskien perhevapaiden vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen. Suomalaisen empiirisen tutkimustiedon puuttuessa, tässä...

Tutkimuksessa selvitetään nuorten naisten ja miesten urakehityseroja työuran ensimmäisten vuosien aikana. Kuvauksellisessa analyysissä vertaillaan naisten ja miesten ensimmäisen tehtävän vaativuustasoja sekä työmarkkinaliikkuvuutta. Ekonometrinen osuus koostuu ylennyksen ja...