Keskustelunaloitteessa tarkastellaan työn vastaanottamisen kannattavuutta tilanteessa, jossa vapaa-aikaan sisältyvän kotityöhön käytettävän ajan väheneminen otetaan huomioon työllistymispäätöstä tehtäessä. Laskelmissa verrataan nettotulojen ja laskennallisen kotityön arvon...

We analyse how alternative reforms of the student financial aid would influence average study duration, government expenditures, and tax revenues. We also consider the reform that has been proposed by the current government (in 2016) which consists of lowering the monthly student grant and...

We analyze the impact of the Finnish tax-benefit system on the financial incentives to take up a job and to work more. The analysis is conducted with the Finnish microsimulation model SISU in 2015-2021. We analyze the presence of unemployment traps in the population and characterize the...

We analyze the impact of the Finnish tax-benefit system on the financial incentives to take up a job and to work more. The analysis is conducted with the Finnish microsimulation model SISU in 2015–2021. We analyze the presence of unemployment traps in the population and characterize the...

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan naisten ja miesten välisiä ammatillisia eroja Suomen yksityisellä sektorilla vuosina 1995–2004 käyttäen Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa. Tutkimustulokset osoittavat, että sukupuolten ammatilliset erot ovat Suomessa suuret. Segregaation aste on...

Naisten miehiä suurempi vastuu perhevelvoitteiden osalta mainitaan usein yhtenä tärkeänä tekijänä sukupuolten palkkaerojen taustalla. Tästä huolimatta taloustieteellistä tutkimusta, jossa oltaisiin perehdytty niihin mekanismeihin, joiden välityksellä perheasema mahdollisesti...

Perhevapaiden vaikutuksesta miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin tiedetään hyvin vähän. Tässä katsauksessa pureudutaan empiiriseen kirjallisuuteen koskien perhevapaiden vaikutusta naisten ura- ja palkkakehitykseen. Suomalaisen empiirisen tutkimustiedon puuttuessa, tässä...

Tutkimuksessa selvitetään nuorten naisten ja miesten urakehityseroja työuran ensimmäisten vuosien aikana. Kuvauksellisessa analyysissä vertaillaan naisten ja miesten ensimmäisen tehtävän vaativuustasoja sekä työmarkkinaliikkuvuutta. Ekonometrinen osuus koostuu ylennyksen ja...

Suomalaisyritysten toimitusjohtajista ja hallitusten puheenjohtajista alle kymmenesosa sekä hallituksen jäsenistä alle neljäsosa on naisia. Laajaan yritysaineistoon perustuvan empiirisen regressioanalyysin perusteella havaitaan, että naistoimitusjohtoinen yritys on keskimäärin noin...